Suomen radio- ja TV-toiminnan vaiheita 1900 – 2003

1905

Suomalainen Eric Tigerstedt lähettää rakentamallaan kipinälennättimellä sanomia laivoille Suomenlahdella. Hän kehittää oman elektroniputken, jonka patentointi Saksassa jää kilpailevan keksinnön ja maailmansodan jalkoihin.

1910

Suomalaiset tekevät 1910-luvulla radiokokeiluja salassa Venäjän viranomaisilta.

1917

Tampereen Teknillisessä opistossa lähetetään ohjelmaa siellä rakennetuilla laitteilla.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö perustetaan.

1918

Kaikki venäläisten radiolaitteet siirtyvät suojeluskunnille sisällissodan aikana.

1919

Radiolaki säädetään. Oikeus radiolaitteiden käyttöön valtiolla, joka voi myöntää anomuksesta toimilupia myös muille tahoille. Itsenäisen Suomen armeijaan perustetaan Kipinälennätinlaitos, jonka asiantuntijoina ovat Saksassa radio-oppia saaneet Jääkäripataljoona 27:n miehet. Suojeluskuntien yliesikunta lähettää ohjelmia Helsingin seudulla. Komentaja A. R. Saarmaa ja insinööri Elias Hellberg ovat toiminnan pioneereja.

Painovapauslaki säädetään.

1921

Nuoren Voiman Liiton (NVL) Radioyhdistys saa valtioneuvostolta oikeuden radiolaitteiden käyttöön 24.8.1921. Maisteri Ilmari Jäämaa on yhdistyksen radioamatööritoiminnan käynnistäjä.

Leo Lindell lähettää ohjelmaa Turussa.

1923

Tammikuussa Helsingissä lähetetään gramofonimusiikkia radioteitse.

Suomen Radioyhdistys r.y. perustetaan Helsingissä.

Puolustusvoimain radiopataljoona perustetaan ja se järjestää radiokonsertin Katajanokan upseerikasinolla 19.4.

Tampereen Radioyhdistys perustetaan joulukuussa, Tampereen Radion koelähetys.

1924

Suomen Radioyhdistys ja radioamatöörien Radiola- niminen asema aloittavat lähetyksensä Helsingissä. Ohjelmat lähetään Radiopataljoonan ja Suojeluskuntain yliesikunnan lähettimillä. Radiola lopettaa jo samana vuonna.

Suomen Äännelennätin Osakeyhtiö saa 28.2. valtioneuvostolta toimiluvan, jossa annetaan oikeus myös radiomainontaan. NVL:n asemia jo 75 kpl, yhteensä erilaisia lähettimiä on 1254 kpl.

Tampereen Radioyhdistys (Tampereen Radio) aloittaa säännölliset lähetykset yhteistyössä sanomalehtien ja uutistoimistojen kanssa. Alullepanija on insinööri Arvi Hauvonen.

Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen radiokomitea asetetaan.

Sanomalehtimiesten ja radiokauppiaiden kokous asettaa komitean pohtimaan yleisradiokysymystä. Tämä nk. väliaikainen radiokomissio tekee ehdotuksen joulukuussa. Sen mukaan ohjelmayhtiö olisi monopoli ja valtio omistaisi lähettimet. Asiakirja on maamme julkisen yleisradiotoiminnan kivijalka.

Langaton -lehti alkaa ilmestyä ja alkaa käyttää käsitettä ”radiopolitiikka”.

1925

Väliaikainen radiokomissio päättää 15.12. perustaa ohjelmayhtiö Yleisradion.

Edustaja V.M.J. Viljanen ja neljä muuta kansaedustajaa jättävät eduskunnalle toivomusaloitteen, jossa he ehdottavat uuden radiolain säätämistä.

1926

Ohjelmayhtiö O.Y. Suomen Yleisradio – A.B. Finlands Rundradion perustava kokous 29.5. Perustajina Suomen Radioyhdistys, Maataloustuottajain Keskusliitto, Maatalousseurojen Keskusliitto, Suojeluskuntain Yliesikunta, Finlands Svenska Andelsförbund, Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto, Työväen Kustannusliikkeiden Liitto ja Suomen Sanomalehtimiesten Liitto. Yhtiön tarkoitukseksi tuli “harjoittaa yleisradiolähetystä Suomessa sekä muutenkin edistää radiotoimintaa”.

Yleisradion hallintoneuvoston ensimmäinen kokous 6.6. Puheenjohtajaksi valitaan fil. tri Juho Jännes.

Suomen Yleisradio lähettää ensimmäisen ohjelmansa 9.9. Siinä on mm. puheita, musiikkia ja Suomen Tietotoimiston uutisia. Kuuluttajana Alexis af Ehnehjelm.

Yleisradion v.a. toimitusjohtajana 1926-1927 L.M. Viherjuuri.

Yleisradion ensimmäinen ohjelmalautakunta ja ohjeet ohjelmien tarkastamisesta.

Ekonomi Einar Sundström vakinaiseksi konttoristiksi.

Markus Rautio valitaan kuuluttajaksi.

Kuuntelulupia vuoden lopussa 4300.

1927

Radiolaki säädetään. Yleisradiosta tulee käytännössä monopoli, vaikka toimilupien myöntäminen on myös muille mahdollista. Valtio ja Yleisradio tekevät ensimmäisen toimilupasopimuksen.

Radioasetuksella säädetään radiolaitteista, kuunteluluvista, radiorahastosta ja puolustusvoimain radiotoiminnasta.

Useimmat paikalliset radioyhdistykset lopettavat vähitellen lähetystoimintaansa.

Ensimmäinen radiolähetys eduskunnasta 23.11.

Yleisradion v.a. toimitusjohtajina olivat loppuvuonna Yrjö Koskelainen ja Viljo Ylöstalo.

Hj. W. Walldén (sittemmin J.V. Vakio)Yleisradion toimitusjohtajaksi 7.12.

Kuuntelulupia 37 000.

1928

Lahden suurasema vihitään käyttöön 22.4. Radiolähetysten kuuluvuus paranee merkittävästi.

1929

Väinö Voionmaan ym. eduskunta-aloite ”radiotoiminnan epäkohtien poistamiseksi”.

Eduskunnan sivistysvaliokunta selvittää yleisradiokysymyksiä.

1930

Eduskunta hyväksyy sivistysvaliokunnan mietinnön, jossa kehotetaan hallitusta selvittämään radiotoiminnan tulevia järjestelyjä.

Kuuntelulupia 100 000.

1931

Professori Viljo Ylöstalon komitean mietintö, jossa ehdotetaan yleisradiotoiminnan keskittämistä ”yhteisen johdon alaiseksi”. Yleisradio tuli muuttaa valtioyhtiöksi, jolle valtio luovuttaisi radioasemat ja laitteet.

1932

Radion yhteiskunnallinen voima koetaan ensi kerran. Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud pitää 2.3.1932 radiopuheen, jossa hän vetoaa kansalaisiin ja kehottaa nk. Mäntsälän kapinan miehiä palaamaan koteihinsa ja lopettamaan väkivaltaisuudet. Puhe tehoaa ja liikehdintä loppuu.

1934

Radiolaki säädetään. Sen mukaan O.Y. Suomen Yleisradio – A. B. Finlands Runradio on vähintään 90-prosenttisesti valtion yhtiö. Valtion ja Yleisradion toimilupasopimukseen kirjataan, että valtio sitoutuu olemaan myöntämättä toimilupaa muille yrittäjille eli käytännössä syntyy monopoli.

Yleisradion oma radiotalo otetaan käyttöön Helsingin Fabianinkadulla.

Yleisradioasemat siirtyvät Yleisradion omistukseen.

Kouluradio aloittaa 6.10.

Ohjelmaneuvosto perustetaan lakkautetun ohjelmalautakunnan tilalle. Jäseneksi mm. lakit. kand. Urho Kekkonen.

Fil. tri Ilmari Heikinheimo radion ohjelmapäälliköksi.

Kuuntelulupia 130 000.

1935

”Äänen talteenottolaitteita” Yleisradioon. Ohjelmatuotanto muuttuu joustavammaksi ja monipuolisemmaksi.

1937

Jussi Koskiluoma toimittajaksi esitelmä- ja selostusosastolle.

Ensimmäinen ääniauto käyttöön.

Kuulokuvat ohjelmistoon.

1938

Vuodet ennen sotia 1930-luvun lopulla ovat radion kulta-aikaa. Eletään nousukautta. Ohjelmistossa mm. STT:n uutiset, konsertit, kuunnelmat, ”Pallen” ja kumppanien radiorevyyt ja reportaasit.

Huippusuosittu kuunnelmasarja ”Suomisen perhe” alkaa maaliskuussa.

Vuoden lopussa maailmantilanteesta kertovat ajankohtaiskatsaukset ohjelmistoon. Väestönsuojeluohjelmia lisätään. Nk. propaganda-asiantuntija ohjelmaneuvostoon. Ohjelmia toimittamassa mm. puolustusvoimien sanomatoimisto.

1939

Kesällä Yleisradion ääniauto matkaa Karjalan Kannaksella ja raportoi mm. vapaaehtoisista linnoitustöistä.

Suomenkielisten kuunnelmien tuotanto huipussaan, niitä tuotetaan vuoden aikana 99.

Radioon hankitaan uusia äänityslaitteita, magnetofoneja.

Yleisradio siirtyy syksyn kuluessa kriisivalmiuteen, tiedotus- ja uutisohjelmia lisätään.

Lokakuussa alkaa ylimääräinen harjoitus (YH) eli armeija pannaan liikenannalle.

Puolustusvoimien ohjelmia joukoille ja reserviläisille.

Asetus valtion tiedoituskeskuksesta (VTK) 11.10.

Puolustusvoimien sanomatoimisto vastaa armeijan ohjelmista ja sotasensuurista.

Yleisradio talvisotaan: Neuvostoliitto hyökkää Suomeen 30.11.

Asetus sotasensuurista 5.12.

Maan Turva, Propagandaliitto ry ja Finlandia Uutistoimisto ovat yhteistyössä Yleisradion kanssa.

Neuvostoliiton radiopropagandalähetykset tunnetaan nimellä ”Tiltu”.

Kuuntelulupia 1930-luvun lopulla lähes 300 000. Kuuntelijoita saattoi enimmillään olla jopa miljoona.

1940

Puolustusvoimien radiotoiminnan johtajana YH:n ja talvisodan aikana R. W. Palmroth eli ”Palle”, nimimerkki Reino Hirviseppä.

Rintamareportteri, ”sinivalkoinen ääni” Pekka Tiilikainen nousee koko uransa jatkuneeseen suosioon. Samoin kollegansa Enzio Sevón.

Sanomalehtikatsaukset alkavat.

Talvisota loppuu 13.3., raskaat rauhanehdot luetaan Yleisradiossa.

Radio on tärkein tiedottaja rauhaan siirtyvässä maassa. Ohjelmia mm. luovutetuilta alueilta tulleille pakolaisille, esim. ”Missä olet” -tiedotukset ja puolustusvoimien ohjelmat reserviläisille.

1941

Asetus Valtion Tiedoituslaitoksesta (VTL) 22.6.

Yleisradio jatkosotaan: Neuvostoliitto hyökkää taas 25.6.

Päämaja vastaa puolustusvoimien ohjelmista, joita vuoden lopulla noin 40% lähetyksistä.

Rintamareportteri Pekka Tiilikainen Aunuksen Radion tähti.

Suosituimpia ohjelmia uutisten ja ”sotilastilannetiedotusten” lisäksi ovat asemiesillat, joita tuottaa mm. Propaganda -Aseveljet ry.

Ohjelmistoa leimaavat sensuuri, vakavuus ja puolustusvoimien ja muiden viranomaisten ohjelmat. Radion tehtävänä on palvella valtion kokonaisetua, mm. jakaa tarkoituksenmukaista tietoa ja pitää kansan taistelutahtoa yllä.

Kouluradio tärkeä kriisioloissa.

1942

Valtion Tiedoituslaitoksen radiotoimisto ja Yleisradio tiiviissä yhteistyössä koko sodan ajan. Tekstejä VTL:ssä kirjoittavat mm. Mika Waltari, Ensio Rislakki ja Toivo Pekkanen. Päämajan TK -upseerina mm. Olavi Paavolainen.

Propaganda -Aseveljiin yhdistetään Propagandaliitto ry ja Finlandia Uutistoimisto. Myös työväenjärjestöjä tulee mukaan tiedotus- ja valistustyöhön.

Ylipäällikkö Mannerheimin 75-vuotispäivä 4.6. huomioidaan koko päivän kestävällä teemaohjelmistolla.

1943

Puolustusvoimien ohjelmat siirtyvät Yleisradion tuotettaviksi.

Toiminnassa myös Kannaksen Radio, Äänisen Radio Karhumäellä, Korven Radio Rukajärvellä ja Vienan Radio Uhtuan-Kiestingin suunnalla.

Radiopropagandaa lähetetään molemmin puolin rintamalinjaa. Yleisradio lähettää ohjelmaa myös ulkomaille monilla kielillä.

1944

O.Y. Suomen Yleisradio – A. B. Finlands Rundradio muuttuu 31.5. Oy Yleisradio Ab:ksi.

Ohjelmat siirtoväelle eli sodan pakolaisille alkavat.

Minna Canthin 100-vuotismuistopäivänä koko päivä juhlaohjelmaa.

Kouluradion tehtävä on erityisen suuri sodan viimeisenä ja raskaimpana vuonna.

Aselepo 4.-5.9. Välirauhansopimus 19.9.

Kansa kuulee jälleen raskaat rauhanehdot ensimmäisenä Yleisradiosta.

1945

Pääjohtajana 17 vuotta ollut J. V. Vakio joutuu eroamaan tammikuussa poliittisen painostuksen vuoksi. Vt. pääjohtajaksi ohjelmajohtaja Ilmari Heikinheimo.

“Hellaradion” aika alkaa. Yleisradion pääjohtajaksi valitaan Neuvostoliiton painostuksesta kommunistien ”matkakumppanina” tunnettu kirjailija Hella Wuolijoki.

Yleisradion ohjelmiin alkaa tulla radikaalia, äärivasemmistolaista väriä, mm. ohjelmissa Työmiehen tunti ja Kuulumisia Neuvostoliitosta. Pienoisparlamentti on poliittisten keskusteluohjelmien alku.

Liberaali porvari Jussi Koskiluoma Yleisradion ohjelmajohtajaksi paikkansa jättävän Ilmari Heikinheimon tilalle.

Kokoomus tekee välikysymyksen Yleisradion ”tiettyä poliittista suuntaa” eli kommunisteja suosivasta ohjelmapolitiikasta; allekirjoittajina myös edustajia Maalaisliitosta, edistyspuolueesta ja SDP:stä.

1947

Vasta perustettu Suomen Radiokuuntelijain liitto ja lehdistö arvostelevat voimakkaasti ”Hellaradion” ohjelmapolitiikkaa.

Kokoomus tekee eduskunnassa jälleen välikysymyksen Yleisradion ohjelmista, jotka ovat puolueen mielestä kommunisteja suosivia, ihmisiä loukkaavia ja jopa oikeuslaitosta halventavia.

1948

”Lex Jahvetti” hyväksytään eduskunnassa 12.10.1948. Laki tekee Yleisradiosta eduskunnan radion, sillä yhtiön hallintoneuvoston valinta siirtyy yhtiökokoukselta eduskunnalle. Yleisradio otetaan näin parlamentaariseen kontrolliin.

Amerikkalaiset J. Bardeen, W. N. Brattan ja W. B. Shockley keksivät transistorin, mikä merkitsee vallankumousta radion kuuntelussa.

Yleisradion Oulun asema aloittaa saamenkieliset uutislähetykset.

1949

Eduskunta valitsee Lex Jahvetin perusteella ensimmäisen kerran Yleisradion hallintoneuvoston poliittisten voimasuhteiden mukaisesti.

Uusi hallintoneuvosto erottaa Hella Wuolijoen 22.6. Yleisradion pääjohtajaksi 1.8. Einar Sundström 1.8.1949 alkaen. Yhtiön ”1. suuri normalisointi” alkaa.

Porin lyhytaaltoasema otetaan käyttöön.

1950

Suomen ensimmäinen televisiolähetys Stockmannin tavaratalossa 18.11. Kokeilun järjestävät General Electric, Yleisradio ja Helsingin olympialaisten järjestelytoimikunta.

Simbri J. Aholan radiokomitea selvittämään radiolainsäädännön kehittämistarpeita ja Yleisradion toimilupasopimusta.

Monia Wuolijoen kaudella aloitettuja ohjelmia lopetetaan ja toimittajia erotetaan.

Sosiaalidemokraattien ja porvarien ”aseveliyhteistyö” Yleisradion hallintoneuvostossa.

1951

Yleisradio aloittaa ULA-koelähetykset ensimmäisenä Euroopassa.

1952

Helsingin olympialaisten radiointi on Yleisradion siihen asti suurin tuotantoprojekti rauhan aikana. Olympialähetyksiä yli 200.

1953

Ensimmäiset radion ULA-lähetysten ohjelmakokeilut Helsingin, Turun ja Vaasan alueilla.

1954

Wäinö Häkkisen yleisradiolainsäädäntökomitea pohtimaan säädösten tarkoituksenmukaisuutta erityisesti television kannalta.

Pääjohtaja Einar Sundströmin kausi on leppoisan, ristiriidattoman ohjelmapolitiikan aikaa, jota edustaa parhaimmillaan Niilo Tarvajärven sunnuntaiaamun ohjelma Tervetuloa aamukahville.

1955

Radioinsinööriseura murtaa Yleisradion monopolin 24.5. klo 14.00. Teekkarien televisiokerho lähettää tv-ohjelmaa teknillisessä korkeakoulussa rakennetuilla laitteilla.

Yleisradiossa ollaan vastahakoisia kalliin televisiotoiminnan aloittamiseen, mutta kilpailu ja Neuvosto-Virosta lähetettävät propagandalähetykset pakottavat siihen.

1956

Tekniikan Edistämissäätiö aloittaa koelähetykset Helsingissä kolmena iltana viikossa maaliskuussa.

Suomen ensimmäinen tv-mainos esitetään teekkarien tv:ssä 10.4.

Posti- ja lennätinhallitus myöntää Tekniikan Edistämissäätiölle toimiluvan 26.5. Tämä on hallinnollisesti varsinainen monopolin murtamispäätös.

Yleisradion ensimmäinen koko maan kattava radion ULA-verkko valmistuu.

1957

Tekniikan Edistämissäätiön televisio saa nimen TES-TV.

Valtioneuvosto lisää 4.4. Yleisradion toimilupaan pykälän, jonka mukaan tv-mainonta on sallittua.

Oy Mainos-TV-Reklam Ab perustetaan 29.4.

SuomenTelevisio aloittaa koelähetykset 13.8. Samana iltana myös Mainos-tv:n ensimmäinen lähetys. Myös mainokset suoria.

VTM Pentti Hanski MTV:n ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi.

1958

Tasavallan presidentti Urho Kekkosen uuden vuoden puhe 1.1. avaa Suomen Television (STV) säännölliset lähetykset.

Television katselulupa pakolliseksi radion kuunteluluvan rinnalla.

Yleisradion ja Tekniikan edistämissäätiön yhteistyö loppuu. TES -TV on saanut kilpailijan, ja laajentaa toimintaansa.

STV:n ohjelmistossa kamerakierros, jossa ajankohtaisia tapahtumia kotimaasta ja ulkomailta.

STV:lle ensimmäinen ulkolähetysauto. Suomi-Ruotsi-maaottelu televisioidaan ensimmäisen kerran.

Kustannetut ohjelmat alkavat MTV:ssä; samoin yhtiön pitkäaikaisin ohjelma TV-kotilääkäri.

1959

TES-TV yhtiöitetään Oy Tesvisio Ab:ksi.

STV vastaa kilpailuun lisäämällä henkilökuntaa ja ohjelmaa.

Suomen Televisio aloittaa tv-uutiset. Aluksi luetaan STT:n sähkeitä kamerakierrosten ohella.

STV:llä ulkolähetyksiä 139.

Linkkiyhteys Ruotsiin / Eurovisioon valmistuu.

1960

Maalaisliiton vähemmistöhallitus antaa vasemmistopuolueiden tukemana monopolistisen radiolakiesityksen, jonka tarkoituksena on lopettaa Tesvisio. Kokoomus ja pienet porvaripuolueet vastustavat monopolia.

STV aloittaa Eurovisio- ja Pohjoisvisio- lähetykset.

Kuvanauhuri mullistaa tv-ohjelmien teon samalla tavoin kuin äänityslaitteet radiotuotannon 1930-luvun lopulla.

TV-mainonnan päiväkirjatutkimus alkaa.

1961

Erkki Raatikainen STV:n uutispäälliköksi.

Tesvision poliittinen, taloudellinen ja tekninen painostus kasvaa.

Linkkiyhteys Porkkalan ja Tallinnan välille, silloiseen Neuvosto-Viroon ja samalla Intervisioon.

Maamme ensimmäinen moderni tv-tuotantoyksikkö, Suomen Television studio 1 otetaan käyttöön Pasilassa.

1962

Sanomalehtien Liitto vaatii valtioneuvostolta tv-mainonnan lopettamista. Liitto vastustaa myös radiomainonnan aloittamista.

STV laajentaa uutislähetyksiään nk. uutismakasiineiksi.

1963

Sävelradio aloittaa.

Radion ULA -rinnakkaisverkko kattaa Lappia lukuun ottamatta koko maan ja siirtyy päivittäisiin lähetyksiin. Rannikkoseudulle valmistuu ULA-verkko ruotsinkielisiä ohjelmia varten.

1964

Monopolin aika alkaa jälleen. Tesvisio on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin ja myydään Yleisradiolle 24.1. Samassa kaupassa Yle saa myös Tamvision. ”Tessin” verkosta rakentuu TV 2.

Tesvision toimilupa peruutetaan 23.7

Vasemmisto ja keskustapuolue haluavat 11.2. lakialoitteella lopettaa tv-mainonnan, siis käytännössä myös Mainos-TV:n.

1965

“Reporadion” aika alkaa, kun fil. maist. Eino S. Repo valitaan Yleisradion pääjohtajaksi.

Lopettava Tesvisio toteuttaa 10-vuotispäivänään Suomen ensimmäisen väri-tv-lähetyksen langattomasti. ”Tessin” tunnus viimeisen kerran kuvaruudussa 28.2.

Tesvisio ja Tamvisio sulautetaan Suomen Television TV 2:een. Yleisradiolla on taas radio- ja tv-monopoli. Maaliskuusta alkaen ohjelmia lähettävät virallisesti TV 1 ja TV 2.

TV 2:n näkyvyysalue kattaa 34% väestöstä.

Yleisradio aloittaa omat radiouutiset 5.9.

Kustannetut ohjelmat päättyvät MTV:ssä.

1966

Pääjohtaja Eino S Repo määrittelee Yleisradion tehtävät ja tavoitteet esitelmässään yhtiön 40-vuotispäivänä.

Yleisradion pitkän tähtäyksen toimintaa varten luodaan nk. PTS -työryhmä ja -elin.

Eduskunnan muuttuminen vaaleissa vasemmistoenemmistöiseksi alkaa vaikuttaa myös yleisradiopolitiikkaan.

1967

Yleisradion hallintoneuvostoon ja ohjelmaneuvostoihin vasemmistoenemmistö 1.7. alkaen.

Kokoomus ja pienet porvariryhmät tekevät eduskunnassa välikysymyksen Yleisradiosta ja arvostelevat voimakkaasti pääjohtaja Repoa ja Yleisradion ohjelmapolitiikkaa. ”Repojahti” alkaa.

Jaakko Paavelan toimikunnan mietintö elokuussa.

Ensimmäinen väri-tv-lähetys Suomesta Ruotsiin syyskuussa.

Kokoomuksen ryhmä Ylen hallintoneuvostossa esittää epäluottamuslausetta Eino S Revolle.

Mainos-TV:n oma toimitalo valmistuu Pasilaan.

Hallintoneuvosto hyväksyy Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstön (OTS).

Radion stereolähetykset alkavat.

1968

Kritiikki “reporadion” vasemmistoradikaalia ohjelmapolitiikkaa kohtaan kovenee: kokoomus ja pienet porvariryhmät jatkavat Revon arvostelua eduskunnassa ja lehdistössä.

Yleisradion PTS-tutkijoiden esitykset aiheuttavat ankaria poliittisia kiistoja. He mm. haluavat lakkauttaa Mainos-TV:n ja STT:n radiouutiset.

MTV kamppailee olemassaolostaan. Ylen vasemmistoenemmistöinen hallintoneuvosto äänestää yhden SDP:n äänen turvin MTV:n jatkon puolesta.

Radion alueuutiset alkavat.

Ruotsinkielinen ULA -ohjelma radioon.

Yleisradion tekniset värikoelähetykset käynnistyvät.

1969

Presidentti Urho Kekkosen uudenvuoden puhe käynnistää Ylen ohjelmalliset värikoelähetykset.

Kokoomuksen edustajat tekevät eduskunnassa kolme toivomusaloitetta, joissa arvostellaan pääjohtaja Repoa ja vaaditaan kilpailevia kanavia yleisradiotoimintaan.

Eino S. Repo erotetaan pääjohtajan toimesta ja valitaan SKDL:n mandaatille ääniradion johtajaksi.

Erkki Raatikainen valitaan Yleisradion pääjohtajaksi.

Televisiolupia jo miljoona, radiolupia 1.5 miljoonaa.

1970

Kokoomus voittaa ”radiovaalit”. Puolue kampanjoi Yleisradion ohjelmapolitiikkaa vastaan teemana “Kansa näkee jo punaista”. Myös Suomen Maaseudun Puolueelle suuri vaalivoitto, eduskunta muuttuu porvarilliseksi.

Ylen hallintoneuvosto ja ohjelmaneuvostot muuttuvat porvarienemmistöisiksi.

Yleisradiossa alkaa Erkki Raatikaisen johdolla “toinen suuri normalisointi” ” nk. reporadion jälkeen.

Wäinö Häkkisen radiolakikomitea selvittämään lainsäädännön uudistamistarpeita.

Ääniradion johtajan Eino S. Revon arvostelu jatkuu kovana.

TV 1:n ohjelma Sirkus Pasila määrittää viestintäpolitiikan rintamalinjan.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä tulee liikenneministeriö, työvoimaasiat siirretään uuteen työministeriöön.

1971

Radiovastuulaki. Kaikilla ohjelmilla tuli siitä lähtien olla vastaava toimittaja.

1972

Kesällä Rafael Paasion sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus asettaa viestintäpoliittisen komitean, jossa käydään kova kamppailu monopolin ja liberalistisen, kilpailuun perustuvan yleisradiomallin välillä.

Vastavetona seuraavan, Kalevi Sorsan 1. hallituksen liikenneministeri Pekka Tarjanne (lib) asettaa Osmo A. Wiion yhden miehen komitean laatimaan radio- ja kaapelilakiehdotusta.

Eino S. Repo pakkolomalle Yleisradion ääniradion johtajan toimesta. Välittömänä syynä ovat Vapun radio-ohjelmat, mutta taustalla vuosien luottamuspula hallintoneuvoston kanssa.

Ylen ohjelmatoiminnan säännöstö (OTS) tarkistetaan.

Suomen ensimmäinen kaapelitelevisiolähetys Pietarsaaressa.

1973

Osmo A. Wiion (lib) yhden miehen komitea esittää mahdollisimman vapaan kilpailun sallivaa yleisradio- ja kaapelilähetyslainsäädäntöä.

Helsingin Kaapelitelevisio Oy (HKTV) perustetaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja Taloudellisen Tiedotustoimiston taustatuella. Osakkaiksi saadaan suuria yrityksiä ja yhteisöjä.

Presidentti Urho Kekkonen pitää yleisradiomonopolia tiukasti tukevan puheen Tampereen yliopistossa toukokuussa.

1974

Viestintäpoliittinen komitea jättää viimeisen, 5. osamietintönsä.

Yleisradion radio- ja tv-keskus Tampereen Tohlopissa otetaan käyttöön.

Vähemmistökommunistien, stalinistien eli nk. taistolaisten ”soluja” Yleisradion ja MTV:n toimitusten lisäksi myös lehdistössä.

Yleisradion ja lehdistön ulkopoliittinen holhous ja nk. tiedotusvälineiden itsesensuuri puhuttavat.

Radiolupia 2 miljoonaa.

MTV saa aloittaa lähetykset M 1 -studiosta.

1975

Pysyvän kilpailun kausi sähköisessä viestinnässä alkaa, kun Helsingin Kaapelitelevisio Oy (HKTV) aloittaa kaapelitelevisiolähetykset Itä-Pasilassa sijaitsevassa kaapeliverkossa joulukuussa 1975. Yleisradio saa kilpailijan ensimmäisen kerran vuoden 1964 jälkeen.

Paikallisradio Ylen aikainen aloittaa Helsingissä. Samalla käynnistyy Radio Mellannyland.

1976

Mainos-TV avaa keskustelun omista uutisista. Yleisradio, vasemmistopuolueet ja keskustapuolue vastustavat ”mainosuutisia”.

Yleisradion ja MTV:n perussopimus tarkistetaan.

MTV:n ensimmäinen värilähetys.

Vasemmisto ja osa keskustaa vapaata kaapelilähetystoimintaa vastaan. Kokoomus ja pienet porvariryhmät puolustavat kilpailua sähköisessä viestinnässä.

Paikallisradio Ylen Aikainen vakinaistetaan.

1977

Radiolupamaksut poistetaan 1.1.

Yleisradion tv-uutiset väriaikaan Vapun päivänä.

Reino J Auvisen johtama televisiotoimikunta selvittämään radion ja television teknisiä ja taloudellisia kysymyksiä.

MTV:n ensimmäinen ulkolähetysauto otetaan käyttöön.

1978

Helsingin Kaapelitelevisio Oy muuttaa nimensä Helsinki Televisio Oy:ksi (HTV) ja alkaa lähettää ohjelmaa Helsinki-, Tieto- ja Viihdekanavalla.

HTV aloittaa paikallisuutiset 10.9.1978. Kyseessä ovat ensimmäiset Yleisradion kanssa kilpailevat tv-uutiset Tesvision lakkauttamisen jälkeen.

Yleisradio lähettää kritiikittömiä Neuvostoliitto-ohjelmia, kuten Naapurineljännes ja Näin on naapurissa.

1979

Juhani Perttusen radiolakikomitea tekemään selvitystä radio- ja tv-toiminnasta.

HTV taloudellisissa vaikeuksissa, ja sitä kärkkyvät sekä MTV että Sanoma Oy.

Keskustelu MTV:n uutisista käy kovana.

1980

Sakari Kiuru Yleisradion pääjohtajaksi.

HTV lopettaa omatuotantoisen ohjelmatoiminnan, mm. paikallisuutiset kesäkuussa, ja irtisanoo ohjelmaosaston henkilökunnan.

Keskustelu MTV:n uutista ankaraa; lokakuussa Perttusen komitea esittää MTV:n uutisille kahden vuoden kokeilua.

1981

MTV:n “Kymmenen Uutiset” aloittaa kokeilukautensa 1.9.

Helsinki Televisio Oy Sanoma-konsernin omistukseen.

Ylen Teksti-tv aloittaa suomeksi ja ruotsiksi.

1982

Oy Mainos-TV-Reklam Ab muuttuu MTV Oy:ksi.

HTV alkaa lähettää satelliittiohjelmia kaapeliverkossa.

1983

Suomen Paikallisradioliitto ry. perustetaan. Elinkeinoelämän Valtuuskunta ja Taloudellinen Tiedotustoimisto vaikuttavat taustalla. Varsinaisina perustajina ovat paikallislehdet. Liiton puheenjohtajaksi kutsutaan opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen,

Yleisradion hallintoneuvostossa prof. Antero Jyränki ym. aloittavat kampanjan MTV:n ja Yleisradion yhteistyön eli kaupallisen television lopettamiseksi.

1984

Toimitusjohtaja Pentti Hanski jää eläkkeelle MTV Oy:stä. Hänen tilalleen valitaan Eero Pilkama 1.5. alkaen.

Paikallisradioliitto lobbaa puheenjohtajansa Jaakko Nummisen johdolla. Liiton teettämät tutkimukset osoittavat yleisön suhtautuvan myönteisesti yksityiseen paikallisradiotoimintaan.

Kiihkeä keskustelu jatkuu Yleisradion monopolin oikeutuksesta. Mm. Yleisradiossa on vastakkaisia kantoja.

Paikallisradioliitto jättää valtioneuvostolle syksyllä lähes 100 paikallisradioiden toimilupa-anomusta.

MTV:n Kymmenen Uutiset vakinaistetaan.

1985

Valtioneuvosto myöntää 24.1. kokeilutoimiluvat yksityisille paikallisradioille, yhteensä 33 hakijalle 21 paikkakunnalla. Päätös saa myönteisen vastaanoton, vasemmiston lehdistö ja poliitikot kuitenkin kriittisiä.

Radio Lakeus Nivalassa aloittaa ensimmäisenä lähetykset huhtikuussa 1985, ja Radio City Helsingissä Vapun aattona. Ne ovat Suomen ensimmäisiä kaupallisia radioita sitten 1920-luvun kokeilujen.

Oy Kolmostelevisio Ab perustetaan 21.11.

Lehdistö perustaa Kanava Kolme Oy:n.

Yleisradion hallintoneuvosto äänestää MTV:n puolesta kaataen Antero Jyrängin esityksen, joka tähtää YLE / MTV- yhteistyön lopettamiseen.

Yleisradion toimiva johto esittää mainosoikeuden sallimista yhtiölle. Hallintoneuvosto ei kannata esitystä.

Yle vastaa paikallisradioiden kilpailuun mm. panostamalla lisää alue- ja paikallislähetyksiin ja aloittamalla radion kanavauudistuksen suunnittelun.

1986

Kolmostelevisio aloittaa lähetykset Helsingin alueella 1.12. Kyseessä on ensimmäinen kaupallinen, vapaasti eteneviä radioaaltoja käyttävä tv-kanava Tesvision jälkeen.

HTV aloittaa ensimmäisenä Suomessa monikanavaisen, osoitteettoman maksu-tv:n, jossa käytetään nk. set-top-boxia.

MTV:n, Yleisradion ja Mainostoimistojen Liiton tv-mittaritutkimus aloitetaan, ja 1965 alkanut päiväkirjatutkimus lopetetaan.

Kolmannen tv-verkon rakentaminen aloitetaan.

1987

Harri Holkerin sinipunahallitus myöntää jatkoluvat vanhoille yrittäjille ja uusia toimilupia yksityisille paikallisradioille.

Ensimmäinen laki kaapelilähetystoiminnasta säädetään.

MTV ahdingossa, koska joutuu kilpailemaan omien ohjelmiensa (TV 1, TV 2, Kolmostelevisio), satelliittiohjelmien, kaapelikanavien ja videoiden kanssa.

Yleisradion ja MTV:n perussopimus uusitaan; nk. 24 tunnin rajoitus poistetaan eli uutiset ja suorat urheilulähetykset ovat mahdollisia.

Ylen Yöradio aloittaa.

1988

Joulukuussa TV 4 alkaa lähettää Espoon yleisradioasemalta Ruotsin television ohjelmia. Toiminta laajenee Turun, Pernajan ja Fiskarsin alueille.

1989

Holkerin sinipunahallitus vakinaistaa yksityisen paikallisradiotoiminnan toukokuussa.

Ylen hallintoneuvosto hyväksyy uuden television kanavajaon, jonka mukaan MTV siirtyy TV 1:stä ja TV 2:sta omalle kanavalleen 1993 alkuun mennessä. Samalla Oy Kolmostelevisio Ab:stä tulee MTV:n tytäryhtiö.

MTV:n aamutelevisio aloittaa ensimmäisenä pohjoismaissa.

1990

Reino Paasilinna Yleisradion pääjohtajaksi.

Ylen radiouudistus: Ylen Ykkönen, Radio Suomi ja Radio Mafia.

Kaapeli-tv-yhtiö Suomen Paikallis-tv-kanavat Oy (PTV) aloittaa.

MTV aloittaa Seitsemän Uutiset sähkelähetyksinä.

1991

MTV saa omistukseensa 80% Oy Kolmostelevisio Ab:sta, Ylellä 20%.

Puoluepoliittiset tv-mainokset sallitaan 1.6. alkaen.

1992

Liikenneministeriö teettää julkisen palvelun radio- ja tv-toiminnasta selvityksen.

Ylen ohjelmatoiminnan säännöstö tarkistetaan.

PTV alkaa käyttää kuituverkkoa tv-ohjelmien tarjoamiseen maakuntien kaaapeli-tv-yhtiöille, mikä aiheuttaa viestintäpoliittisen riidan.

MTV:n Seitsemän Uutiset aloittaa pitkänä lähetyksenä.

1993

Laki Yleisradio Oy:stä.

MTV 3-kanava aloittaa toiminnan ja MTV pääsee Euroopan yleisradioliiton EBU:n jäseneksi.

Valtioneuvosto myöntää MTV Oy:lle oman toimiluvan. Yhtiö joutuu maksamaan nk. julkisen palvelun maksua noin 30% mainosmyynnin liikevaihdosta.

Television kanavauudistus Ylessä epäonnistuu.

Sanoma Oy yrittää vallata MTV:n, Yle ja LM torjuvat.

Radio- ja tv-toiminnassa siirrytään lopullisesti monopolin ajasta rajoitettuun kilpailuun.

Sponsoroidut tv-ohjelmat alkavat MTV:ssä.

1994

Laki Yleisradio Oy:stä voimaan 1.1.

Arne Wessberg Yleisradion toimitusjohtajaksi. Reino Paasilinna, Jouni Mykkänen ja Aarno Kaila syrjään.

Ylen uusi nimi on Yleisradio Oy, ruotsiksi Rundradio Ab.

Digiradion (DAB) koelähetyksiä Helsingin seudulla.

EU:n tv-direktiivi voimaan 1.1., elokuvien mainoskatkot harvenevat.

TV-Tampere saa toimiluvan 20.10. Tampereen seudulle.

1995

Mietojen alkoholijuomien tv-mainonta alkaa.

1996

Valtioneuvosto myöntää toimiluvan Sanoma-konsernin Oy Ruutunelonen Ab:lle, jonka toimitusjohtajaksi tulee Juha-Pekka Louhelainen.

Valtioneuvosto myöntää toimiluvan Oy Suomen Uutisradio Ab:lle. MTV:n omistusosuus yhtiöstä 28%.

1997

Radio Nova (Oy Suomen Uutisradio Ab) aloittaa lähetykset toukokuussa.

Nelonen (Oy Ruutunelonen Ab) aloittaa lähetykset kesäkuussa.

MTV 3 aloittaa laajakuvalähetykset.

MTV Oy ja Aamulehti-Yhtymä Oy fuusioituvat Alma Media Oyj:ksi. Yhtiöt ostavat 23,4% Ruotsin kaupallisesta TV4 AB:stä.

TV Finlandin digitaaliset satelliittilähetykset alkavat Eurooppaan.

Digitaaliset koelähetykset alkavat Espoon radio- ja tv-asemalta.

Moon-tv (Saraxa Media) aloittaa loppuvuodesta lähetykset kaapeliverkossa.

1998

Laki televisio- ja radiotoiminnasta.

Laki valtion televisio- ja radiorahastosta.

Yleisradio aloittaa digiradiolähetykset (Radio Peili).

Yleisradion hallintoneuvosto päättää 23.9 yhtiöittää jakelutekniikan, siis lähetysverkon siihen liittyvine toimintoineen.

1999

Valtioneuvosto myöntää 23.6. digitaaliset televisiotoimiluvat kolmelle kanavanipulle. 1. Yleisradiolle: TV 1-D, TV 2-D, Yle Plus, Yle 24 ja FST-D. 2. MTV:lle: MTV 3-D, Citytv ja Urheilukanava. 3. Oy Ruutunelonen Ab:lle: Nelonen-D, Elokuvakanava ja Koulukanava. Lisäksi Canal+. Lisäksi luvan saa Wellnet Oy, Deuterium Oy ja Janton Oyj Tampereen seudulla.

MTV:n toimitusjohtajaksi Ilkka Kylmälä Eero Pilkaman jälkeen.

Helsingin Aluetelevisio Oy aloittaa kesällä HTV:n verkossa.

MTV perustaa TVTV!-kaapelikanavan.

Yleisradion jakelutekniikan yhtiö Digita Oy aloittaa joulukuussa.

2000

Radio Novasta konserniyhtiö, josta Alma Media omistaa 61%.

Digitaaliset lähetykset alkavat pääkaupunkiseudulla, Tampereen ja Turun seudulla.

Yleisradio myy joulukuussa 49% Digita Oy:stä ranskalaiselle TDF:lle.

Valtioneuvosto myöntää 15.9. toimiluvan Janton Oyj:lle, joka jatkaa TV Tampereen toimintaa Tampereen seudulla. Taustayhtiön nimi muuttuu TV-Tamperelainen Oy:ksi.
Liikenneministeriön nimi muuttuu liikenne- ja viestintäministeriöksi.

2001

Digi-tv-lähetysten ”kansallinen alkamispäivä” 27.8.

Alma Median kaapelikanavat TVTV! ja CityTV yhdistyvät Subtv:ksi, joka saa valtakunnallisen toimiluvan.

Pekka Karhuvaara MTV:n toimitusjohtajaksi Ilkka Kylmälän jälkeen.

Yksityisistä paikallisradioista kaksi kolmasosaa tappiolla. Paikallisradiot ketjuuntuneet ja osin ulkomaisessa omistuksessa

Konsernijournalismi valtaa alaa.

Radiolaki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

seventeen − 1 =


Tervetuloa kotisivulleni!

Tämä on historiantutkijan ja journalistin sivusto. Viestintää ja politiikkaa. Suomen poliittinen ja yleinen historia yhdistyvät näillä palstoilla viestinnän työkokemukseen. Siitä syntyy myös viestintäpolitiikkaa, tutkittuna ja kommentoituna. Olennaista on menneisyyden ja nykyisyyden hallinta. Mennyt ja nykyinen pitää yhdistää, jotta voi nähdä tähän hetkeen ja tulevaan.

Otan mielelläni vastaan kysymyksiä ja mielipiteitä sivustoni kirjoituksista.

Jarmo Viljakainen

Jarmo Viljakainen

s. 1948

Valtiotieteen lisensiaatti, journalisti ja tietokirjailija.
Toiminut journalistina ja esimiehenä äänikirjatuotannossa, lehdistössä, radiossa ja televisiossa.
Työskennellyt myös viestintäalan järjestöissä ja liikenneministeriön viestintähallinnossa.
Nykyisin tuotantotiimi Viestikippareiden jäsen.

Radiomonopolista kanavatulvaan


Sata vuotta Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheita ensimmäisestä kipinälennättimestä 2000 -luvun kanavatulvaan. Jarmo Viljakaisen tiivis viestintäpoliittinen katsaus ulottuu radiomonopolin kaudesta sähköisen viestinnän vapauden aikaan. Edita Publishing 2004.

SUOMEN RADIO- JA TV-TOIMINNAN VAIHEITA 1900 – 2003

1905

Suomalainen Eric Tigerstedt lähettää rakentamallaan kipinälennättimellä sanomia laivoille Suomenlahdella. Hän kehittää oman elektroniputken, jonka patentointi Saksassa jää kilpailevan keksinnön ja maailmansodan jalkoihin.

1910

Suomalaiset tekevät 1910-luvulla radiokokeiluja salassa Venäjän viranomaisilta.

1917

Tampereen Teknillisessä opistossa lähetetään ohjelmaa siellä rakennetuilla laitteilla.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö perustetaan.

1918

Kaikki venäläisten radiolaitteet siirtyvät suojeluskunnille sisällissodan aikana.

1919

Radiolaki säädetään. Oikeus radiolaitteiden käyttöön valtiolla, joka voi myöntää anomuksesta toimilupia myös muille tahoille. Itsenäisen Suomen armeijaan perustetaan Kipinälennätinlaitos, jonka asiantuntijoina ovat Saksassa radio-oppia saaneet Jääkäripataljoona 27:n miehet. Suojeluskuntien yliesikunta lähettää ohjelmia Helsingin seudulla. Komentaja A. R. Saarmaa ja insinööri Elias Hellberg ovat toiminnan pioneereja.

Painovapauslaki säädetään.

>> Katso koko artikkeli

Copyright Jarmo Viljakainen