Heinäkuun viides päivä ja soturi Joachim Zachris Duncker

07/2017

Heinäkuun viides päivä 2017 tuli kuluneeksi 208 vuotta siitä, kun Ristiinan suuri poika Joachim Zachris Duncker haavoittui Suomen sodassa, Hörneforsin taistelussa. Hän kuoli seuraavana päivänä 34-vuotiaana. Dunckerin sankarimyyttiä on joskus epäilty ja on jopa kyselty, oliko moinen urheus tarpeen. Kyllä, juuri Dunckerin kaltaiset sankarit ovat avanneet tietä nykyiselle itsenäiselle Suomelle. He pakottivat Venäjän yksinvaltiaat kunnioittamaan meitä. (Tämä juttu julkaistiin alun perin Länsi-Savo -lehdessä 5. heinäkuuta 2009, J.Z. Dunckerin kuoleman 200 -vuotispäivänä.)

Read more »

Venäjän myötäilystä liittoutumiseen lännen kanssa

06/2017

Venäjä ja välillä 70 vuotta Neuvostoliitto on osannut hyppyyttää nöyristeleviä suomalaisia kauan. Myöntyväisyysmiehiä ja -naisia on ollut Suomessa jo 1800-luvun alusta lähtien.

Read more »

Haapaniemen maineikas sotakoulu toi säpinää Savoon

05/2017

Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu oli kadettikoulua vastaava Haapaniemen sotakoulu. Se sai alkunsa Savon Prikaatin komentajan, eversti Yrjö Maunu Sprengtportenin Ruotsin kuninkaalle Kustaa III:lle 20.3.1779 tekemästä aloitteesta. Eversti oli aloittanut yksityisen upseerikoulutuksen sotilasvirkatalossaan Ristiinan Brahenlinnassa muutamaa vuotta aikaisemmin 1777.

Read more »

Viljakaiset juhlivat ja julkaisivat suuren sukukirjan

07/2016

Sukuseura Viljakainen ry on julkaissut heinäkuun lopussa ensimmäisen sukukirjansa seuran 20 -vuotisjuhlassa Mikkelissä. Kirjassa Viljakaisten suku on kaksi osaa ja yli 1700 sivua. Viljakainen on lähes kuusisataa vuotta vanha suku, jossa on 18 sukuhaaraa. Sukukirjan henkilöhakemistossa on 27 000 nimeä ja siinä on 44 sukutarinaa ja peräti 580 valokuvaa. Kirjan tekeminen alkoi jo vuonna 2008.

Read more »


Tervetuloa kotisivulleni!

Tämä on historiantutkijan ja journalistin sivusto. Viestintää ja politiikkaa. Suomen poliittinen ja yleinen historia yhdistyvät näillä palstoilla viestinnän työkokemukseen. Siitä syntyy myös viestintäpolitiikkaa, tutkittuna ja kommentoituna. Olennaista on menneisyyden ja nykyisyyden hallinta. Mennyt ja nykyinen pitää yhdistää, jotta voi nähdä tähän hetkeen ja tulevaan.

Otan mielelläni vastaan kysymyksiä ja mielipiteitä sivustoni kirjoituksista.

Jarmo Viljakainen

Jarmo Viljakainen

s. 1948

Valtiotieteen lisensiaatti, journalisti ja tietokirjailija.
Toiminut journalistina ja esimiehenä äänikirjatuotannossa, lehdistössä, radiossa ja televisiossa.
Työskennellyt myös viestintäalan järjestöissä ja liikenneministeriön viestintähallinnossa.
Nykyisin tuotantotiimi Viestikippareiden jäsen.

Radiomonopolista kanavatulvaan


Sata vuotta Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheita ensimmäisestä kipinälennättimestä 2000 -luvun kanavatulvaan. Jarmo Viljakaisen tiivis viestintäpoliittinen katsaus ulottuu radiomonopolin kaudesta sähköisen viestinnän vapauden aikaan. Edita Publishing 2004.

SUOMEN RADIO- JA TV-TOIMINNAN VAIHEITA 1900 – 2003

1905

Suomalainen Eric Tigerstedt lähettää rakentamallaan kipinälennättimellä sanomia laivoille Suomenlahdella. Hän kehittää oman elektroniputken, jonka patentointi Saksassa jää kilpailevan keksinnön ja maailmansodan jalkoihin.

1910

Suomalaiset tekevät 1910-luvulla radiokokeiluja salassa Venäjän viranomaisilta.

1917

Tampereen Teknillisessä opistossa lähetetään ohjelmaa siellä rakennetuilla laitteilla.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö perustetaan.

1918

Kaikki venäläisten radiolaitteet siirtyvät suojeluskunnille sisällissodan aikana.

1919

Radiolaki säädetään. Oikeus radiolaitteiden käyttöön valtiolla, joka voi myöntää anomuksesta toimilupia myös muille tahoille. Itsenäisen Suomen armeijaan perustetaan Kipinälennätinlaitos, jonka asiantuntijoina ovat Saksassa radio-oppia saaneet Jääkäripataljoona 27:n miehet. Suojeluskuntien yliesikunta lähettää ohjelmia Helsingin seudulla. Komentaja A. R. Saarmaa ja insinööri Elias Hellberg ovat toiminnan pioneereja.

Painovapauslaki säädetään.

>> Katso koko artikkeli

Copyright Jarmo Viljakainen