Tiitisen lista on “maan tavan” räikeä symboli

02/2012

Entisen Itä-Saksan ja Neuvostoliiton hyväksi vakoilleiden henkilöiden luettelo, ns. Tiitisen lista pysyy salassa. Korkein hallinto-oikeus päätti näin vedoten kansalliseen etuun. Miksi? Johtavatko jäljet liian korkeille jakkaroille? Herättäisikö nimiluettelo lisää kysymyksiä muidenkin henkilöiden vakoilijataustasta? Vakoiluhan on – kuten hyvin tiedämme – maanpetos. Suomella oli Neuvostoliiton kanssa vuosina 1948-1990 Ystävyys- yhteistyö- ja avunantosopimus eli Yya, joka sitoi meidät monin säikein itäiseen naapuriimme, maahamme hyökänneeseen viholliseen. Politiikassa, taloudessa ja muussakin yhteiskunnallisessa elämässä oli pakko ottaa huomioon toimivat suhteet Neuvostoliittoon. Ystävyyshenki sai kuitenkin ns. Yya-kaudella kummallisia, kieroutuneita ja täysin epäisänmaallisia piirteitä. Moskovan etujen myötäilyssä mentiin roimasti yli lain ja sopivaisuuden rajan. Erityisesti kotikommunistimme,...

Read more »

Kamera ja mikrofoni vallankumouksen aseina – näkökulma menneisyyden hallintaan

01/2012

Kansakunnalla, joka ei tunne historiaansa, ei ole tulevaisuutta. Tämä vanha mietelause tulee mieleen, kun tarkastelee hapuilevaa menneisyyden hallintaa Suomessa. Meillä on ollut paljon ihmisiä, jopa korkeissa asemissa, jotka muun muassa katsoivat Suomen olleen hyökkääjä Talvisodassa. He kuuluvat niihin, jotka näyttivät valomerkkejä vihollisen pommikoneille. Sotien ja yya-ajan pitkä varjo lankeaa vielä 2010 -luvulle. Valomerkkien näyttäjiä on ollut koko sotien jälkeisten vuosikymmenien ajan, tähän päivään saakka. Erityisesti äärikommunistit, niin kutsutut taistolaiset eli stalinistit, vaikenevat tai peittelevät tekojaan yhä. Tämä johtuu osin siitä, että maamme mediassa on edelleen taistolaisen propagandakaaderin Toimittajaliitto ry:n jäseniä (www.journalismi.info/fi/?x=book22). Myös yhteiskunnan muilla paikoilla on näitä proletariaatin diktatuurin...

Read more »


Tervetuloa kotisivulleni!

Tämä on historiantutkijan ja journalistin sivusto. Viestintää ja politiikkaa. Suomen poliittinen ja yleinen historia yhdistyvät näillä palstoilla viestinnän työkokemukseen. Siitä syntyy myös viestintäpolitiikkaa, tutkittuna ja kommentoituna. Olennaista on menneisyyden ja nykyisyyden hallinta. Mennyt ja nykyinen pitää yhdistää, jotta voi nähdä tähän hetkeen ja tulevaan.

Otan mielelläni vastaan kysymyksiä ja mielipiteitä sivustoni kirjoituksista.

Jarmo Viljakainen

Jarmo Viljakainen

s. 1948

Valtiotieteen lisensiaatti, journalisti ja tietokirjailija.
Toiminut journalistina ja esimiehenä äänikirjatuotannossa, lehdistössä, radiossa ja televisiossa.
Työskennellyt myös viestintäalan järjestöissä ja liikenneministeriön viestintähallinnossa.
Nykyisin tuotantotiimi Viestikippareiden jäsen.

Radiomonopolista kanavatulvaan


Sata vuotta Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheita ensimmäisestä kipinälennättimestä 2000 -luvun kanavatulvaan. Jarmo Viljakaisen tiivis viestintäpoliittinen katsaus ulottuu radiomonopolin kaudesta sähköisen viestinnän vapauden aikaan. Edita Publishing 2004.

SUOMEN RADIO- JA TV-TOIMINNAN VAIHEITA 1900 – 2003

1905

Suomalainen Eric Tigerstedt lähettää rakentamallaan kipinälennättimellä sanomia laivoille Suomenlahdella. Hän kehittää oman elektroniputken, jonka patentointi Saksassa jää kilpailevan keksinnön ja maailmansodan jalkoihin.

1910

Suomalaiset tekevät 1910-luvulla radiokokeiluja salassa Venäjän viranomaisilta.

1917

Tampereen Teknillisessä opistossa lähetetään ohjelmaa siellä rakennetuilla laitteilla.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö perustetaan.

1918

Kaikki venäläisten radiolaitteet siirtyvät suojeluskunnille sisällissodan aikana.

1919

Radiolaki säädetään. Oikeus radiolaitteiden käyttöön valtiolla, joka voi myöntää anomuksesta toimilupia myös muille tahoille. Itsenäisen Suomen armeijaan perustetaan Kipinälennätinlaitos, jonka asiantuntijoina ovat Saksassa radio-oppia saaneet Jääkäripataljoona 27:n miehet. Suojeluskuntien yliesikunta lähettää ohjelmia Helsingin seudulla. Komentaja A. R. Saarmaa ja insinööri Elias Hellberg ovat toiminnan pioneereja.

Painovapauslaki säädetään.

>> Katso koko artikkeli

Copyright Jarmo Viljakainen