Televisiosta tuli politiikan Suuri Näyttämö 1960-luvulla

Yhteiskunnallis-poliittinen vaikuttaminen sanoilla ja käsitteillä on ollut taitolaji jo kaukaa antiikin ajoista lähtien. Se henkilö tai ryhmä, jolla on sana ja sanomisen kanavat hallussaan, vetää pisimmän korren. Suomessa tähän havahduttiin yleisradiotoiminnassa 1960-luvun lopulla, kun lähetysverkko laajeni ja television katsojamäärä moninkertaistui. Monopolina toiminut Yleisradio oli kaikkien puolueiden kiinnostuksen kohde. Vuoden 1966 vaaleissa eduskuntaan tuli vasemmistoenemmistö, mikä näkyi myös Yleisradiossa – olihan se eduskunnan alainen valtion yhtiö. Vasemmisto ja oikeisto kamppailivat vaikutusvallasta Yleisradion kanavilla.

Yhden aiheen mantrauutisia – oliko Mauno Koivisto oikeassa?

Presidentti Mauno Koivisto kutsui aikoinaan toimittajia sopuleiksi, jotka ryntäävät samojen uutisaiheiden perään. Lieneekö se toimittajan helpoin tapa ratkaista henkilökohtainen tarve jutun aiheeksi? Vuoden 2012 aikana on selkeästi ollut havaittavissa ”Manun” havaitsemaa sopuli -ilmiötä. Otetaan esimerkeiksi Helsingin Sanomien, iltapäivälehtien ja sähköisten viestimien uutistoiminta.

Miksi Antti J Jokinen ei saanut Jussi -patsasta?

Ohjaaja Antti J Jokinen olisi ansainnut Jussi -patsaan erinomaisesta elokuvastaan ”Puhdistus”. Jokisen filmi sai useita Jusseja, mutta paras ohjaus se ei valitsijaraadin mielestä ollut. Mielestäni teos olisi ansainnnut palkinnon myös parhaasta ohjauksesta ja käsikirjoituksesta. Oliko aihe nuorelle raadille liian etäinen…