Yhden aiheen mantrauutisia – oliko Mauno Koivisto oikeassa?

12/2012

Presidentti Mauno Koivisto kutsui aikoinaan toimittajia sopuleiksi, jotka ryntäävät samojen uutisaiheiden perään. Lieneekö se toimittajan helpoin tapa ratkaista henkilökohtainen tarve jutun aiheeksi? Vuoden 2012 aikana on selkeästi ollut havaittavissa ”Manun” havaitsemaa sopuli -ilmiötä. Otetaan esimerkeiksi Helsingin Sanomien, iltapäivälehtien ja sähköisten viestimien uutistoiminta.

Read more »

Väline on viesti: Medvedev lähettää Haloselle kissan ja Putin opasti ukrainalaisia kurkia

11/2012

Mediateknologian teoreetikko ja viestintäguru Marshall McLuhan väitti aikoinaan, että viestimien sisällöt eivät ole aina yhtä merkittäviä kuin itse välineen vaikutus. Hän sanoi, että "väline on viesti" (medium is the message).

Read more »

Study on radio and television policy of the National Coalition party

11/2012

This study is the first one carried out in Finland concerning the radio and television policy of a political party. The study investigates how and on which ideological grounds the radio and television policy of The National Coalition Party took shape from 1960 to 1970. The study starts from the year 1960 because of the fact that it was the first time when the conflict between The National Coalition Party, and on the other hand The Agrarian Party supported by the left wing parties, was seen. The National Coalitition was against statutory radio monopoly.

Read more »

Miksi Antti J Jokinen ei saanut Jussi -patsasta?

09/2012

Ohjaaja Antti J Jokinen olisi ansainnut Jussi -patsaan erinomaisesta elokuvastaan ”Puhdistus”. Jokisen filmi sai useita Jusseja, mutta paras ohjaus se ei valitsijaraadin mielestä ollut. Mielestäni teos olisi ansainnnut palkinnon myös parhaasta ohjauksesta ja käsikirjoituksesta. Oliko aihe nuorelle raadille liian etäinen tai epämiellyttävä? Oliko naapurimme Neuvostoliiton miehitysvaltaa käsitelty liian realistisesti? Toivottavasti päätös ei ainakaan ollut poliittinen. Sofi Oksasen menestysromaaniin perustuva filmi kertoo siitä, mitä Suomessa olisi tapahtunut, jos suomalaiset eivät olisi taistelleet maahan hyökännyttä Neuvostoliittoa vastaan talvi- ja jatkosodassa. Historiallinen tosiasia on, että elokuvan vavahduttava kauhukuvaus on siirrettävissä suoraan Suomeen, jos suomalaiset olisivat antaneet vihollisen tunkeutua maahamme.Ilman sitkeitä torjuntataisteluita Stalinin...

Read more »


Tervetuloa kotisivulleni!

Tämä on historiantutkijan ja journalistin sivusto. Viestintää ja politiikkaa. Suomen poliittinen ja yleinen historia yhdistyvät näillä palstoilla viestinnän työkokemukseen. Siitä syntyy myös viestintäpolitiikkaa, tutkittuna ja kommentoituna. Olennaista on menneisyyden ja nykyisyyden hallinta. Mennyt ja nykyinen pitää yhdistää, jotta voi nähdä tähän hetkeen ja tulevaan.

Otan mielelläni vastaan kysymyksiä ja mielipiteitä sivustoni kirjoituksista.

Jarmo Viljakainen

Jarmo Viljakainen

s. 1948

Valtiotieteen lisensiaatti, journalisti ja tietokirjailija.
Toiminut journalistina ja esimiehenä äänikirjatuotannossa, lehdistössä, radiossa ja televisiossa.
Työskennellyt myös viestintäalan järjestöissä ja liikenneministeriön viestintähallinnossa.
Nykyisin tuotantotiimi Viestikippareiden jäsen.

Radiomonopolista kanavatulvaan


Sata vuotta Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheita ensimmäisestä kipinälennättimestä 2000 -luvun kanavatulvaan. Jarmo Viljakaisen tiivis viestintäpoliittinen katsaus ulottuu radiomonopolin kaudesta sähköisen viestinnän vapauden aikaan. Edita Publishing 2004.

SUOMEN RADIO- JA TV-TOIMINNAN VAIHEITA 1900 – 2003

1905

Suomalainen Eric Tigerstedt lähettää rakentamallaan kipinälennättimellä sanomia laivoille Suomenlahdella. Hän kehittää oman elektroniputken, jonka patentointi Saksassa jää kilpailevan keksinnön ja maailmansodan jalkoihin.

1910

Suomalaiset tekevät 1910-luvulla radiokokeiluja salassa Venäjän viranomaisilta.

1917

Tampereen Teknillisessä opistossa lähetetään ohjelmaa siellä rakennetuilla laitteilla.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö perustetaan.

1918

Kaikki venäläisten radiolaitteet siirtyvät suojeluskunnille sisällissodan aikana.

1919

Radiolaki säädetään. Oikeus radiolaitteiden käyttöön valtiolla, joka voi myöntää anomuksesta toimilupia myös muille tahoille. Itsenäisen Suomen armeijaan perustetaan Kipinälennätinlaitos, jonka asiantuntijoina ovat Saksassa radio-oppia saaneet Jääkäripataljoona 27:n miehet. Suojeluskuntien yliesikunta lähettää ohjelmia Helsingin seudulla. Komentaja A. R. Saarmaa ja insinööri Elias Hellberg ovat toiminnan pioneereja.

Painovapauslaki säädetään.

>> Katso koko artikkeli

Copyright Jarmo Viljakainen