Tuhat vuotta idän hallaa – Iivana Julmasta Putiniin

10/2017

Ukrainan kokema Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota tuo mieleen Suomen historian. Venäjä on tunkeutunut myös Suomeen niin kauan kuin historialliset lähteet yltävät kertomaan, vähintään 1000 vuotta. Historia on hyvä palauttaa mieliin tässä uhkaavassa maailmantilanteessa. Itänaapurin sotaisat toimet ovat koskettaneet kautta vuosisatojen kaikkia suomalaisia.

Suomi oli Venäjän miehittämä Isovihan (1713-1721) ja Pikkuvihan (1742-43) aikana. Ne olivat raskasta ja alistettua aikaa, koko kansalle, erityisesti Savon ja Karjalan väestölle. Suomen Sodassa 1808-09 Venäjän hyökkäsi maahamme, joka oli ollut osa Ruotsia yli 600 vuotta. Idän keisarikunta miehitti Suomen ja julisti sen osaksi Venäjää. Tuntuuko jotenkin tutulta?

Maatamme hallitsi yli sata vuotta keisari ja hänen nimittämänsä kenraalikuvernööri. Tuona aikana mm. valtiopäivät eivät saaneet kokoontua yli puoleen vuosisataan. 1800-1900 -lukujen taitteessa keisari Nikolai II yritti kokonaan venäläistää Suomen. Taitekohta oli Helmikuun manifesti 1899. Siinä keisari vahvisti kaikki Suomen venäläistämiseen tähtäävät toimet, joita vihattu kenraalikuvernööri Bobrikov alkoi panna toimeen. Hallitsijan tavoitteita olivat: Venäjä viralliseksi kieleksi, venäläinen virkamiehistö, Suomen sotaväen lakkauttaminen ja yritys pakottaa suomalaiset nuorukaiset Venäjän armeijaan. Seurasi ensimmäinen sortokausi, joka päättyi, kun Eugen Schauman murhasi Bobrikovin1905 Valtioneuvoston (silloisen senaatin) portaikossa. Vuosina 1909-1917 oli toinen sortokausi, jolloin keisari virkamiehineen yritti taas venäläistää Suomen.

Vapaussodassa / sisällissodassa 1918 Lenin ja bolsevikit avustivat punaisia asein ja joukoin. Mannerheimin johtamat valkoiset voittivat Saksan tukemana. Vuonna 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, alkoi Talvisota. Stalinin tarkoituksena oli miehittää koko maa. Me suomalaiset olimme eri mieltä. Jatkosodassa Stalinilla oli sama päämäärä; tehdä Suomesta sosialistinen neuvostotasavalta. Suomi pani taas hanttiin, myös nyt saksalaisten aseveljien tukemina.

Vasta Neuvostoliiton romahdettua 1991 ja maamme liityttyä Euroopan Unioniin olemme olleet todella myös henkisesti itsenäisiä. Vuosia 1948-1991 varjosti Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus eli Yya, jonka takia olimme Neuvostoliiton tiukassa otteessa. Tuntuu siltä, että tuo ote ei ole ihmisten mielissä vieläkään hellittänyt, kun seuraa NATO-keskustelua.

Taistelujen vuosisadat

Tuhannen vuoden aikana on siis tapahtunut paljon. Tässä luettelo venäläisten hyökkäyksistä ja miehityksistä:

Vuonna 1042 Venäläinen kronikka kertoo Novgorodin ruhtinaan Vladimirin hyökänneen Suomen alueella asunutta väestöä vastaan

1123 Venäläisen kronikan mukaan Kiovan suuriruhtinaan Mstislavin poika Vsevolod, Novgorodin ruhtinas hyökkää Suomen tai Karjalan suunnan asukkaita vastaan.

1186 Novgorodilaiset päällikkönään Vysata Vasiljevitš hyökkäävät Suomeen

1191 Novgorodilaiset hyökkäävät laivoilla Suomeen.

1226–1228 Novgorodin ruhtinas Jaroslav Vsevolodinpoika lähtee meren yli Suomeen sotaretkelle ja ottaa niin suuren joukon vankeja, että osa oli surmattava ja osa päästettävä vapaaksi. Seuraavana vuonna ruhtinas Jaroslav tekee uuden sotaretken Suomeen.

1256 Aleksanteri Nevski tekee sotaretken Suomeen, joka ensimmäistä kertaa venäläisissä kronikoissa yhdistetään nyt myös Ruotsiin.

1276 Novgorodin ruhtinas Dmitri valloittaa Karjalan.

1292 Novgorodilaiset hävittävät Suomea.

1294 Novgorodilaiset hyökkäävät ruhtinas Roman Glebovitshin johdolla Viipurin linnaa vastaan, mutta epäonnistuvat kärsien ilmeisesti raskaat menetykset. Käkisalmi ja osa Karjalaa liitetään Ruotsiin.

1295 Novgorodilaiset valloittavat Käkisalmen takaisin.

1301 Suuriruhtinas Andrein lähettämät joukot valloittavat ja hävittävät Maankruunun. (Landskrona, Ruotsi-Suomen linnoitus Nevajoen suulla)

1311 Novgorodilaiset hävittävät Suomea ja polttavat ”Vanain kaupungin”, joka oli nykyisen Hämeenlinnan keskustassa sijainnut ”Vanaja” tai Hakoisten linna Janakkalassa.

1318 Novgorodilaiset tekevät sotaretken Turkuun ja Kuusiston piispanlinnaan.

1322 Novgorodin suuriruhtinas Juri Danilovitš piirittää Viipurin linnaa, muttei saa sitä haltuunsa. Seuraavana vuonna Ruotsi ja Novgorod solmivat Pähkinäsaaren rauhan, joka jättää Viipurin Ruotsille ja Käkisalmen Novgorodille.

1377 Novgorodilaiset tekevät sotaretken Pohjois-Pohjanmaalle.

1411 Novgorodilaiset polttavat Viipurin esikaupungin

1479 Novgorodilaiset tekevät hävitysretken Savoon.

1495–1497 Vanha viha. Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jossa Suomea hävitetään pahasti. Iivana III Suuri on ensimmäinen koko Venäjän suuriruhtinas. Viipurin linnan ja Olavinlinnan piiritykset: Viipurin pamaus vuonna 1495.

1555–1557 Kustaa Vaasan sota. Venäjän ensimmäisenä tsaarina Iivana Julma. Joutselän taistelussa Karjalankannaksella lyödään venäläinen hyökkäysosasto.

1570-1595 Pitkä viha eli 25-vuotinen sota Venäjää vastaan. Sota piinaa pahoin Suomen väestöä. Oulujärven alueen uudisasutus kärsii vakavaa tuhoa. Helsinki ja Porvoo hävitetään. Täyssinän rauhassa 1595 määritellään Ruotsin itäraja ja Venäjä tunnustaa Ruotsin omistukset Liivinmaalla.

1656–1658 Kaarle X Kustaan Venäjän sota. Venäjän hyökkäys Liivinmaalle, Inkeriin, Karjalaan ja Suomeen torjutaan alivoimasta huolimatta. Ortodoksinen talonpoikaisväestö tukee venäläisiä.

1700–1721 Suuri Pohjan sota: Saksin, Tanskan ja Venäjän yhteinen hyökkäys Ruotsin kimppuun. Aluksi Ruotsi voittoisa (esim. Narvan taistelu), mutta Kaarle XII:n armeija kärsii tappion Ukrainassa, Pultavan taistelussa. Pietari Suuren Venäjä miehittää Suomen vuosina 1713–1714 nousten Itämeren hallitsevaksi suurvallaksi. Napuen taistelu. Kajaanin linnan piiritys.

1713-1721 Isoviha, jolloin Suomi Venäjän miehittämä. Venäläiset sotilaat, varsinkin kasakat ryöstivät asukkaita ja kohtelivat heitä kaltoin. Upseerit ja sotilaat ottivat kiinni kaduilla tapaamansa naiset ja lapset, käyttivät heitä palveluksessaan. Kasakat kuljettivat lapsia ja naisia Pietariin myytäviksi. Kenraalimajuri Armfeltin mukaan venäläiset hävittivät järjestelmällisesti mm. Viipurin ja Kymijoen välisen alueen. Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 lopettaa Ruotsin suurvalta-aseman. Suomi on sodan ja miehityksen jäljiltä laajalti tuhoutunut ja köyhä..

1741–1743 Pikkuviha. Lappeenrannan taistelu. Suomi miehitettynä. Venäjän keisarinna Elisabet kannustaa suomalaisia itsenäistymään Ruotsista. Turun rauhassa 1743 Venäjä saa alueita Suomen kaakkoisosasta (ns. Vanha Suomi). Raja kulkee Haminasta Kymijokea pitkin Puumalaan ja Savonlinnaan. Koko Etelä-Saimaa ja Lappeenranta ovat osa Venäjää.

1808–1809 Suomen sota. Venäjä valloittaa Suomen Ruotsilta. Taistelut keskittyvät Pohjanmaalle ja Savoon. Meritaisteluita Turunmaan saaristossa. Oravaisten taistelu. Koljonvirran taistelu. Vänrikki Stoolissakin mainittu Ristiinan poika J.Z. Duncker kaatuu viimeisessä taistelussa Hörneforsissa.

1899 Helmikuun manifesti. Keisari Nikolai II:n määräys, jolla Suomi haluttiin venäläistää. Tavoitteena oli mm. Suomen armeijan sulauttaminen osaksi Venäjän armeijaa, venäjän kieli virkakieleksi ja venäläiset miehet kaikkiin korkeimpiin virkoihin. Suomalaiset vastustivat keisarin määräystä ja 11 päivässä kerättiin 522 931 allekirjoitusta sisältänyt Suuri adressi. Kerääjinä olivat lähinnä ympäri maata hiihtäneet ylioppilaat.

1899-1905 Ensimmäinen sortokausi, jolloin keisarillinen Venäjä yritti venäläistää Suomen.

1905 Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Bobrikovin ja itsensä. Venäläistämistoimet laantuivat, ja Suomi sai mm. yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja yksikamarisen eduskunnan.

1909-1917 Toinen sortokausi, jolloin Nikolai II:n Venäjä yritti jälleen venäläistää Suomen.

1917 Suomi julistautuu itsenäiseksi 6.12.1917

1918 Vapaussota / Sisällissota. Neuvosto-Venäjä tukee punaisia sotajoukoin ja asein. Valkoiset voittavat sodan keisarillisen Saksan tuella.

1939-1940 Talvisota alkaa Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen 1939. Neuvostoliitto luulee valtaavansa Suomen parissa viikossa, mutta niin ei käynyt. Moskovan rauhassa Suomi menettää suuria alueita: Karjalan sekä Sallan ja Kuusamon itäosat. Lisäksi Hanko vuokrataan Neuvostoliitolle.

1941-1944 Jatkosota. Neuvostoliitto hyökkää pommikonein Suomeen. Suomi julistaa sodan. Kesällä 1944 Karjalankannaksella saavutetaan ratkaiseva torjuntavoitto, kun Neuvostoliiton suurhyökkäys pysäytetään Talin–Ihantalan taistelussa. Saksalaiset aseet ja joukot, mm. ilmavoimat olivat suomalaisten tukena. Rauhanteossa menetetään Moskovan rauhan rajojen lisäksi Petsamo sekä Porkkala vuokralle 50 vuodeksi.

1948-1992 Ystävyys- yhteistyö- ja avunantosopimus (Yya) Neuvostoliiton kanssa. Piti Suomea pihdeissä. Sisälsi mm. sotilaallisen yhteistyön mahdollisuuden. Raukesi ja korvattiin 1992 naapuruussopimuksella. Suomi mitätöi yksipuolisesti Pariisin rauhansopimuksen jo 1990 Saksojen yhdistyttyä.

1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin ja samoihin aikoihin NATO;n rauhankumppaniksi.

2000 -luvulla Venäjä ärhentelee muun muassa lapsiasioista, puutulleista ja rajaliikenteestä.

2014 Venäjän miehitys Ukrainassa tuomitaan, ja tapahtumien jatko huolestuttaa.

JARMO VILJAKAINEN

Tämä juttu on julkaistu ensin Sukuseura Viljakainen ry:n sukulehdessä, toukokuussa 2014.
Koottu Wikipediasta ja muista yleisistä historian lähteistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

10 + 1 =


Tervetuloa kotisivulleni!

Tämä on historiantutkijan ja journalistin sivusto. Viestintää ja politiikkaa. Suomen poliittinen ja yleinen historia yhdistyvät näillä palstoilla viestinnän työkokemukseen. Siitä syntyy myös viestintäpolitiikkaa, tutkittuna ja kommentoituna. Olennaista on menneisyyden ja nykyisyyden hallinta. Mennyt ja nykyinen pitää yhdistää, jotta voi nähdä tähän hetkeen ja tulevaan.

Otan mielelläni vastaan kysymyksiä ja mielipiteitä sivustoni kirjoituksista.

Jarmo Viljakainen

Jarmo Viljakainen

s. 1948

Valtiotieteen lisensiaatti, journalisti ja tietokirjailija.
Toiminut journalistina ja esimiehenä äänikirjatuotannossa, lehdistössä, radiossa ja televisiossa.
Työskennellyt myös viestintäalan järjestöissä ja liikenneministeriön viestintähallinnossa.
Nykyisin tuotantotiimi Viestikippareiden jäsen.

Radiomonopolista kanavatulvaan


Sata vuotta Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheita ensimmäisestä kipinälennättimestä 2000 -luvun kanavatulvaan. Jarmo Viljakaisen tiivis viestintäpoliittinen katsaus ulottuu radiomonopolin kaudesta sähköisen viestinnän vapauden aikaan. Edita Publishing 2004.

SUOMEN RADIO- JA TV-TOIMINNAN VAIHEITA 1900 – 2003

1905

Suomalainen Eric Tigerstedt lähettää rakentamallaan kipinälennättimellä sanomia laivoille Suomenlahdella. Hän kehittää oman elektroniputken, jonka patentointi Saksassa jää kilpailevan keksinnön ja maailmansodan jalkoihin.

1910

Suomalaiset tekevät 1910-luvulla radiokokeiluja salassa Venäjän viranomaisilta.

1917

Tampereen Teknillisessä opistossa lähetetään ohjelmaa siellä rakennetuilla laitteilla.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö perustetaan.

1918

Kaikki venäläisten radiolaitteet siirtyvät suojeluskunnille sisällissodan aikana.

1919

Radiolaki säädetään. Oikeus radiolaitteiden käyttöön valtiolla, joka voi myöntää anomuksesta toimilupia myös muille tahoille. Itsenäisen Suomen armeijaan perustetaan Kipinälennätinlaitos, jonka asiantuntijoina ovat Saksassa radio-oppia saaneet Jääkäripataljoona 27:n miehet. Suojeluskuntien yliesikunta lähettää ohjelmia Helsingin seudulla. Komentaja A. R. Saarmaa ja insinööri Elias Hellberg ovat toiminnan pioneereja.

Painovapauslaki säädetään.

>> Katso koko artikkeli

Copyright Jarmo Viljakainen