Haapaniemen maineikas sotakoulu toi säpinää Savoon

05/2017

Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu oli kadettikoulua vastaava Haapaniemen sotakoulu. Se sai alkunsa Savon Prikaatin komentajan, eversti Yrjö Maunu Sprengtportenin Ruotsin kuninkaalle Kustaa III:lle 20.3.1779 tekemästä aloitteesta. Eversti oli aloittanut yksityisen upseerikoulutuksen sotilasvirkatalossaan Ristiinan Brahenlinnassa muutamaa vuotta aikaisemmin 1777.

Haapaniemen koulu aloitti toimintansa Kuopiossa 1.8.1780 ja toimi sitten Rantasalmella vuosina 1781-1818. Vuosina 1781-1790 koulun nimi oli Haapaniemen Sotakoulu, vuosina 1791-1808 Haapaniemen Kadettikoulu ja vuosina 1812-1818 Haapaniemen Kenttämittauskoulu.

Ratsutilan nuoret kadetit saivat tasokasta opetusta

Sotakoulu sijoitettiin Haapaniemen ratsutilalle, jonka osittain kaksikerroksisessa päärakennuksessa oli yläkerrassa oppilaiden asuntoja ja alakerrassa opetustilat ja opettajien asuntoja. Aluksi koulusta valmistui upseereita vain Mikkelissä toimivaa Savon Prikaatia varten, mutta toiminta laajentui 1782 käsittämään myös Karjalan joukko-osastot ja myöhemmin koko Suomen.

Haapaniemen kadettikouluun otettiin 13-15 -vuotiaita nuorukaisia, joille opetettiin sotilasaineiden lisäksi uskontoa, filosofiaa, algebraa, geometriaa, fysiikkaa, ruotsia, saksaa, ranskaa, englantia ja venäjää.

Kustaan Sota, Suomen Sota ja J.Z. Duncker

Koulun toiminta oli keskeytyksissä vuosina 1788-90. Niihin aikoihin käytiin Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen niin sanottu Kustaan Sota. Tuolloin, Pirttimäen taistelussa kunnostautui vasta 15 -vuotias uhkarohkea vänrikki Joachim Zachris Duncker, Ristiinan suuri poika. Hän oli Haapaniemen Sotakoulun kuuluisimpia kasvatteja. Kustaan Sodan voitokkaisiin kamppailuihin lukeutui myös Porrassalmen taistelu.

Haapaniemessä koulutus jatkui vuoteen 1808, jolloin oppilaat siirrettiin kersantin arvoisina liikekannalle pantuihin joukkoihin. Alkoi nimittäin Suomen Sota ja Venäjä hyökkäsi Savoon tarkoituksena valloittaa Suomi ja irrottaa se Ruotsin yhteydestä. Siinä vaiheessa koulusta oli valmistunut 210 upseeria, joista 130 osallistui Suomen sotaan (1808-1809). Näistä monet kunnostautuivat, mutta kahdeksan kaatui ja 34 haavoittui.
Yksi kaatuneista olin edellä mainittu J.Z. Duncker, joka vei sotaan Sulkavan komppanian. Tuossa joukossa oli mukana myös Viljakaisia. Duncker taisteli Savon jääkärijoukon kanssa viimeiseen asti ja kaatui Hörneforssin taistelussa 1809. Tämän tarinan voimme lukea J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista (runo Heinäkuun viiden päivä).

Haapaniemestä Haminaan

Suomen Sodan jälkeen Haapaniemen kasvateista 34 jatkoi sotilasuraansa Suomessa, noin 50 Ruotsissa ja noin 10 Venäjällä. Siviiliin siirtyneistä haapaniemeläisistä tuli myöhemmin muun muassa maaherroja, senaattoreita ja valtioneuvoksia. Kenraaleita kadettikoulu kasvatti aluksi Ruotsin ja sitten Venäjän armeijaan.

Suomen Sodan päätyttyä 1809 koulu jatkoi toimintaansa Venäjän vallan alla. Aluksi koulutettiin kartoittajia, mutta vuodesta 1816 jälleen upseereita, jolloin se taas laajentui kadettikouluksi. Tuli tuhosi koulun 1818, jolloin opetus siirrettiin Haminaan. Siellä se jatkoi toimintaansa nimellä Suomen Kadettikoulu. Vuonna 1920 Haminaan perustettiin itsenäisen Suomen reserviupseerikoulu RUK.

Kun Haapaniemen kadettikoulun toiminta oli päättynyt tulipaloon, se annettiin vuokralle. Palaneen päärakennuksen paikalle rakennettiin 1871 nykyinen hirsinen rakennus. Vuokraviljelijöinä toimivat 1800-luvulla muiden muassa kapteeni M. H. Swartz, kruununvouti Cajander ja K. Forss. Vuonna 1901 tilan osti Tuomas Kankkunen, jonka suvulla tila oli vielä 1900-luvun lopulla.


Haapaniemen sotakoulu. Piirros Rantasalmen kunnan internet -sivulta

Joroinen ja Haapaniemen upseerit

Haapaniemen kadettikoululla ja sen upseereilla oli suuri vaikutus Joroisten ja Rantasalmen seurapiirielämään. Seutu oli myös tunnettu kartanoistaan, minkä vuoksi Joroinen sai aikoinaan lempinimen ”Savon pikku Pariisi”. Tunnelmaa varmaan lisäsi se, että sotakoulussa opetettiin ranskan kieltä, jota seurapiireissä liikkuvat upseerit puhuivat.

Kadettikunta ry pystytti vuonna 1931 muistomerkin Haapaniemen kadettikoulun sijaintipaikalle, joka on noin 10 km Rantasalmen keskustasta länsiluoteeseen. Paikalla on edelleen rakennuksen kivijalan jäännöksiä. Sata vuotta Haapaniemen kadettikoulun lopettamisen jälkeen, vuonna 1918 saapuivat jääkärit Saksasta Vaasaan, juuri itsenäiseksi julistautuneeseen Suomeen, ja alkoi Vapaussota.

JARMO VILJAKAINEN
Tämä juttu on julkaistu Sukuseura Viljakainen ry:n lehdessä ”Viljakaiset”.
www.sukuseuraviljakainen.net

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

3 × 3 =


Tervetuloa kotisivulleni!

Tämä on historiantutkijan ja journalistin sivusto. Viestintää ja politiikkaa. Suomen poliittinen ja yleinen historia yhdistyvät näillä palstoilla viestinnän työkokemukseen. Siitä syntyy myös viestintäpolitiikkaa, tutkittuna ja kommentoituna. Olennaista on menneisyyden ja nykyisyyden hallinta. Mennyt ja nykyinen pitää yhdistää, jotta voi nähdä tähän hetkeen ja tulevaan.

Otan mielelläni vastaan kysymyksiä ja mielipiteitä sivustoni kirjoituksista.

Jarmo Viljakainen

Jarmo Viljakainen

s. 1948

Valtiotieteen lisensiaatti, journalisti ja tietokirjailija.
Toiminut journalistina ja esimiehenä äänikirjatuotannossa, lehdistössä, radiossa ja televisiossa.
Työskennellyt myös viestintäalan järjestöissä ja liikenneministeriön viestintähallinnossa.
Nykyisin tuotantotiimi Viestikippareiden jäsen.

Radiomonopolista kanavatulvaan


Sata vuotta Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheita ensimmäisestä kipinälennättimestä 2000 -luvun kanavatulvaan. Jarmo Viljakaisen tiivis viestintäpoliittinen katsaus ulottuu radiomonopolin kaudesta sähköisen viestinnän vapauden aikaan. Edita Publishing 2004.

SUOMEN RADIO- JA TV-TOIMINNAN VAIHEITA 1900 – 2003

1905

Suomalainen Eric Tigerstedt lähettää rakentamallaan kipinälennättimellä sanomia laivoille Suomenlahdella. Hän kehittää oman elektroniputken, jonka patentointi Saksassa jää kilpailevan keksinnön ja maailmansodan jalkoihin.

1910

Suomalaiset tekevät 1910-luvulla radiokokeiluja salassa Venäjän viranomaisilta.

1917

Tampereen Teknillisessä opistossa lähetetään ohjelmaa siellä rakennetuilla laitteilla.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö perustetaan.

1918

Kaikki venäläisten radiolaitteet siirtyvät suojeluskunnille sisällissodan aikana.

1919

Radiolaki säädetään. Oikeus radiolaitteiden käyttöön valtiolla, joka voi myöntää anomuksesta toimilupia myös muille tahoille. Itsenäisen Suomen armeijaan perustetaan Kipinälennätinlaitos, jonka asiantuntijoina ovat Saksassa radio-oppia saaneet Jääkäripataljoona 27:n miehet. Suojeluskuntien yliesikunta lähettää ohjelmia Helsingin seudulla. Komentaja A. R. Saarmaa ja insinööri Elias Hellberg ovat toiminnan pioneereja.

Painovapauslaki säädetään.

>> Katso koko artikkeli

Copyright Jarmo Viljakainen